MENNEITÄ TAPAHTUMIA
Hiihtovaellus 2007
Paraksen suuntaan
Ja taas mää olen täällä. Enk mää viime reissulla ole antanut itseni ymmärtää, että tätä on jo kokeiltu riittävästi, siis hiihtämistä lipsuvilla suksilla ahkio perässä tunturin rinnettä ylös ja ylemmäs.
Olen vissiin vähän hullu mutta onneks en ole sitä yksin, hiihdän siis yhdessä kuuden muun yhtä hullun kanssa. Joukossa on muutama noviisi jotka eivät tiedä mihin ovat ryhtynet. Mutta mikäs on hiihtäessä kun lunta on ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Huonomminkin voisi sunnuntaita viettää. Kyllä tämä on kaiken vaivannäön arvoista.
Tänään olimme ajoissa liikkeellä kesäajasta huolimatta ja matka sujui kohtalaisen reippaasti lipsuvista suksista huolimatta. On se vaan jännä, että sitten kun kämppä vihdoin on näköpiirissä se on silti vielä NIIN kaukana. Pääsimme tänäänkin perille.
Eilisestä oli toimintaohjeet muuttuneet sen verran, että ensin otettiinkin juomatauko ja sitten vasta saa touhuta. Pojat hakivat vettä alhaalta joelta, siis Ruotsin puolelta, ahkiolla, kattilan ja kanisterin kera. Kävimme virkistävällä pesulla, pojat oikein kokovartalo sellaisella pakarat vilkkuen. Sitten toiset söivät pastaa ja kinkkusuikaleita ja toiset jotain presidentin pihvejä.
Norskitytöt kävivät tarkistamassa tuvan ja totesivat, että toisen mökin nuoret pojat ovat parempaa seuraa. Meidän pojilta ehkä naamat vähän venahtivat mutta paremmin tytöt mahtuvat toiseen mökkiin. Tällä majapaikalla on ollut paljon vilkkaampaa kuin eilen illalla. Yhdellä porukalla oli jopa koira ahkiota vetämässä.
Ruokailu jälkeen oli hetki toimetonta ja sitten alkoi suksihuolto pelata. Jospa huomenna olisi pitua. Vanha nopeuslaskija totesi, että parempi olisi jos ei ollenkaan olisi ylä- eikä alamäkiä. Saattaisi kyllä käydä yksitoikkoiseksi pelkkä tasamaa.
Seitsemän aikaan Seppo ilmoitti, että tunnin päästä mennäänkin jo nukkumaan. Ehdittiin siinä vielä lättyset paistaa kera puolialastoman kokin (mökin lämpötila +32 astetta. Tälläissä joukossa on hauska matkustaa jopa tuskien hiihtotaivalta mutta taidan silti tulevaisuudessa panostaa täysihoitolomiin. Ehkä. Kiitos tästä päivätä.
Kata
Päivän bongatut jäljet: Ahman tai suden tai ilveksen tai lumileopardin ...
no oikeasti ainakin poro, hirvi ja joku petoeläin.