Retkiluistelu

Asiaa retkiluistelusta

Retkiluistelu on mukava tapa liikkua luonnossa talvella. Laji on erittäin "keliherkkä" ja retkiä ei voi suunnitella etukäteen. Retkelle tulee lähteä heti kun lumetonta jäätä on muodostunut vähintään 5cm, koska seuraavana päivänä jää voi olla jo lumen peitossa tai muuten luistelu kelvoton. Littoistenjärvi, Koskeljärvi, Pyhäjärvi ja Uudenkaupungin makeanveden allas ovat mukavia retkikohteita ja tietysti koko saaristo. Luistelutekniikka kannattaa opetella etukäteen ennen kuin luonnonjäälle lähtee. Tekniikan opettelu onnistuu hienosti Kupittaan tekojääradalla (500m). Radan käyttö on maksuton ja se avataan heti sään salliessa.

Retkiluistimia ja monoja hintaan 5 €/pari saa vuokrata radan yhteydessä olevasta pisteestä ma-pe klo 16.00-20.00. Turun Ladulla on myös retkiluistimia vuokrattavana ja vuokraus tapahtuu Ilpo Vuoren kautta Latumajalta käsin. Jos haluat henkilökohtaista ohjausta ota yhteyttä Annamariin annamari.ohberg@gmail.com tai iltaisin puh. 0400 236 810.

Retkiluistelu on vertaansa vailla oleva tapa liikkua luonnonjäillä ja nauttia maamme vesistöjen tarjoamista retkielämyksistä talvella. Retkiluistelu on hauskaa, ei liian rasittavaa, vaan virkistävä ja sosiaalinen harrastus. Retkiluistelu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Jäällä on tärkeää pitää mielessä turvallisuusasiat ja varustautua aina pahimman varalle. Turun kaupunki tarjoaa hyvän tilaisuuden harjoitella ja tutustua retkiluisteluun.

Turun Latu on hankkinut 11 paria retkiluistimia (+naskalit ja luistelusauvat) vuokrattaviksi. Osa luistimista on Salomon SNS siteellä eli hiihtomonoon sopimia ja osa luistimista on siteellä, johon sopii vaelluskenkä -tyyppinen jalkine.

Ota yhteyttä retkiluistelusta ja luistimien vuokrauksesta Annamari Öhberg puh. 0400 236 810 arkena klo 16 jälkeen ja päivisin sähköpostitse annamari.ohberg@gmail.com

Tietoa retkiluistelusta lisää Suomen Retkiluistelijat ry:n sivuilta www.skrinnari.fi, joilta seuraavia asioita on myös kopioitu:

Turvallisuus ja vastuukysymykset

Jäällä on tärkeää pitää mielessä turvallisuusasiat ja varautua aina pahimman varalle. Turun Latu ry tai kunnat, jotka jääratoja tarjoavat, eivät vastaa yksittäisen liikkujan turvallisuudesta. Vastuu on aina liikkujalla itsellään. Retkiluistelijoiden turvasääntöjä ja varusteita kannattaa pitää esimerkkinä kaikille jäillä liikkujille.

Retkiluistelijan varusteet

Retkiluistelijan perusvarusteita ovat

1. Taito liikkua turvallisesti jäillä
2. Vähintään yksi luistelukaveri, mieluummin useampi
3. Luistimet ja sopivat jalkineet, jääsauva, naskalit, heittoköysi, reppu ja varavaatteet.

Retkiluistelun aloittaminen ei vaadi erityisen kalliita hankintoja. Useimmilla retkeilijöillä on jo entuudestaan sopiva vaatetus, selkäreppu ja luistimiin soveltuvat nilkkaa tukevat jalkineet. Välttämättömiä uusia erikoisvarusteita ovat luistinten lisäksi vain naskalit, jääsauva ja heittoköysi. Täydellisen perusvarustuksen hyvine luistimineen saa vajaalla 200 eurolla.

Retkiluisteluyhdistyksillä ja varustekauppiailla on myös vuokrattavana luistimia ja turvavälineitä, joilla lajia voi kokeilla ennen omien varusteiden hankkimista. Kauppiailta ja muilta luistelijoilta voi myös kysellä käytettyjä varusteita.

Suomen Retkiluistelijat ry:n sääntöjen mukaan jokaisella luisteluretkelle osallistuvalla on oltava varustus, joka mahdollistaa turvallisen liikkumisen luonnonjäillä. Ilman asianmukaista varustusta ei voi osallistua seuran retkille.

Pakolliset varusteet seuran retkillä

• Retkiluistimet
• Siteisiin sopivat tukevat jalkineet
• Jäänaskalit kaulatelineessä + vihellyspilli
• Jääsauva + apusauva
• Heittoköysi niin pakattuna, että sen saa käteen irrottamatta reppua selästä
• Lantiovyöllä varustettu reppu n. 40 l
• Repussa täydellinen vaihtovaatekerta pakattuna vesitiiviiseen kanoottisäkkiin
• Eväät ja kuumaa juotavaa
• Työkalut ja varaosia omien luistimien siteitä säätöä varten
• Rahaa yllättäviä tilanteita varten
• Sideharsoa ja laastareita
• Iloista mieltä
• Voimassa oleva tapaturmavakuutus (seuran retkillä jäsenet ovat vakuutettuja)

Suositeltavat varusteet

• Apujääsauva
• Polvi- ja kyynärsuojukset, kypärä
• Repun haarahihna
• Pilli
• Puukko ja tulitikut
• Kartta ja kompassi
• Solumuovinkappale istuinalustaksi tauoille
• Suojalasit ja/tai aurinkolasit
• Kännykkä (vesitiiviissä kotelossa)
• Hypotermiapussi (esim iso jätesäkki)
• 2 kpl muovikasseja kastuneiden jalkineiden vuoraamiseen

Lisäksi

• Kamera
• GPS-navigaattori (luisteltavan matkan mittaamiseen)

Pukeutuminen ja varavaatteet

Luisteluretkelle pukeudutaan kuin hiihtovaellukselle. Ihoa vasten laitetaan kosteutta päästävä, villa- tai polypropeenikerros. Tämän päälle puetaan villapaita, joka on helppo ottaa pois jos olo tuntuu liian lämpimältä. Ulkoasuksi laitetaan vettä hylkivä, tuulta pitävä, mieluimmin hengittävä tuuli- tai vaelluspuku. Päähän villapipo, käsiin vuorilliset hansikkaat ja jalkoihin villasukat.

Periaatteena on kerrospukeutuminen, eli vaatteita lisätään tai vähennetään tarpeen mukaan. Reipas luistelu reppu selässä huolehtii kehon omasta lämmöntuotannosta, joten vaatteita ei pidä pukea liikaa. Pysyäkseen lämpimänä myös tauon aikana reppuun on hyvä pakata myös kevyt takki tai liivi.

Varavaatteiksi valitaan kevyitä ja monikäyttöisiä vaatteita, joita voi tauoilla käyttää lisälämmikkeenä: esim. urheilukerrasto, ohuet fleecepusero- ja housut, kevyt tuuli/sadepuku, varasukat, pipo, lämpimä hanskat. Vaihtovaatteet pakataan vesitiiviiseen varustesäkkiin (kanoottisäkki). Laita säkkiin myös pieni pyyhe, muutama muovikassi (märkiä vaatteita varten ja kuivien sukkien suojaksi) ja kumihanskat - märät vaatteet kylmettävä.

Turvasäännöt retkillä

1. Älä luistele yksin
2. Vetäjä johtaa
3. Älä tingi turvavälineistä – petät vain itseäsi
4. Johtaja luistelee aina ensimmäisenä
5. Pysy porukassa, älä sooloile
6. Pidä silmällä kavereitasi
7. Jätä reilu turvamarginaali, älä ota riskejä
8. Opettele turvavälineiden käyttö jo kotona ja kehitä jäätaitojasi retkillä
9. Kunnioita rantojen asukkaita ja mökkien pihapiirejä
10. Muista että sinä itse vastaat turvallisuudestasi

Jos jää pettää

Jokaisen retkiluistelijan on varauduttava siihen, että kaikista varotoimenpiteistä huolimatta jää voi joskus pettää. Tärkeintä on silloin olla hätääntymättä ja toimia rauhallisesti. Turvavälineiden ja kaverien avulla avannosta pääsee varmasti ylös, ja aikaa pelastautumiseen on paljon enemmän kuin usein luullaan.

Retkiluisteluyhdistyksissä jäistä pelastautumista harjoitellaan etukäteen valvotuissa olosuhteissa, jotta tositilanteessa osattaisiin toimia rauhallisesti. Tällaisiin plutausharjoituksiin osallistuminen ei tee pahaa kenelläkään jäällä liikkujalle.

Toimi näin:

1. Jään pettäessä levitä kyynärpää ja nosta kädet suojaamaan kasvoja jäänreunalta. Rauhoita mielesi ja yritä hengittää rauhallisesti. Huomaat että selkäreppu kelluttaa hyvin, eikä vesikään tunnu kovin kylmältä. Reipas kirous on sallittua.
2. Käänny vedessä tulosuuntaasi, irrota naskalit kaulatelineestä ja iske ne kiinni jään reunaan käsivarren mitan päähän. Varo etteivät jalat pääse nousemaan etupuolellesi pintaan jään alle. Kiinnitä kavereiden huomio pilliin puhaltamalla ja huutamalla.
3. Korjaa tässä vaiheessa avannosta talteen jääsauvat, ja pane ne poikittain eteesi jäälle.
4. Jos pyrit jäälle omin voimin, potki jalat taaksesi pintaan ja vedä itsesi naskaleilla jään päälle potkien samalla jaloilla vettä. Mikäli jää murtuu painosi alta, yritä uudelleen. Varmempaa on kuitenkin heittää heti oma heittoköytesi pelastajille tai pyytää heiltä köyttä avuksesi. Pujota kaverien heittämän köysipussin käsilenkki ranteesi ympärille ja auta vetäjiä toisen käden naskalilla.
5. Kun pääset kokonaan jään päälle, vedä itseäsi naskaleilla eteenpäin jäätä pitkin, konttaa tai kieri kunnes pääset kestävälle jäälle.
6. Hakeudu luistelutoveriesi saattelemana heti lähimpään tuulensuojaiseen rantaan vaatteidenvaihtoa varten. On parempi luistella märkänä tuulensuojaan kuin ryhtyä riisuuntumaan avoimella, tuulisella jäällä. Jos ranta on kovin kaukana, muodostakaa luistelijoista tuulensuojamuuri tai käyttäkää apuna hypotermiapussia tai tuulisäkkiä.
7. Vaatteiden vaihto sujuu nopeimmin ryhmätyönä. Yksi auttaa istuinalustan päällä seisovaa kastunutta märkien vaatteiden riisumisessa ja kuivaamisessa, toinen etsii sillä välin plutaajan repusta vaihtovaatteet ja kolmas voi vaikka tarjota kuumaa juotavaa tai kertoa tunnelmaa keventäviä arvioita uimarimaisterin pelastautumistyylistä. Vaatteet vaihdetaan vaiheittain: ensi ylävartaloon kuivaa, vasta sitten housut pois. Märistä vaatteista kierretään oliika vesi pois ja pakataan ne muovipusseihin. Kuivien sukkien päälle vedetään muovipussin ennen monojen jalkaan laittamista. Kun uimarilla on kuiva ja lämmin olo ja polvet ovat lakanneet tärisemästä, matka voi taas jatkua.

Luistelun riskitekijöitä

Retkiluistelu ei ole vaarallinen laji, mutta yhtä ja toista yllättävää voi sattua. Riskitekijöitä ovat muun muassa kaatumiset, veden varaan joutuminen tai liukastuminen jäisillä rantakallioilla.

Paleltumat

Retkiluistelussa vaarallisinta ei ole jäihin putoaminen, vaan kylmyyden aiheuttamat paleltuminen ja alijäähtyminen eli hypotermia. Retkiluistelija liikkuu arktisessa erämaassa, missä tuuli ja viima lisäävät pakkasen tehoa yllättävän paljon. Paleltumia vastaan suojautuu parhaiten käyttämällä silkistä tai ohuesta villasta kudottua hiihtonaamaria. Kovalla tuulella on myös suositeltavaa käyttää laskettelijan suojalaseja. Pakkasretkillä retkiluistelijat tarkkailevat toistensa ihoa: paleltumat eivät tunnu, mutta näkyvät valkoisina täplinä.

Uupumus eli Bonk

Eräs riski retkillä on luistelijan uupuminen. Tyypillinen retki kestää useita tunteja, joskus koko päivän, jolloin nälkä tai nestehukka voivat yllättää luistelijan. Retkelle on aina otettava eväitä ja riittävästi lämmintä ja kylmää juotavaa. Suklaata, energiapatukka tai -geeliä on myös hyvä pitää helposti saatavilla. Jos uupuminen tapahtuu, retken vetäjä ottaa uupuneen luistelijan hinaukseen tai saattaa hänet rantaan.

Kaatumiset

Retkiluistimilla ei kaadu yhtä helposti kuin tavallisilla luistimilla. Kaatumisia kuitenkin tapahtuu terän tarttuessa halkeamaan tai pintajään pettäessä. Yleisin kaatumissuunta on eteenpäin. Tällöin jäähän osuvat ensiksi polvet ja kyynärpäät. Nämä onkin syytä suojata esimerkiksi rullaluistelussa käytettävillä suojuksilla.

Jos luistin jää pahasti jumiin jään rakoon, saattaa tuloksena olla polven vääntyminen; tätä vammaa vastaan on vaikea suojautua. Sivulle kaaduttaessa riskialueita ovat hartiat ja lonkat. Herkkäluisille, esimerkiksi vanhemmille luistelijoille voikin suositella lonkkasuojia. Myös suojakypärän käyttöä kannattaa vakavasti harkita vaikeissa jääoloissa.

Taaksepäin kaatumisiakin sattuu, mutta silloin reppu toimii hyvänä suojana. Tauoilla reppu ei kuitenkaan ole selässä ja tauoilla liikuttaessa onkin hyvä käyttää jääsauvaa tukena, kun kompuroidaan jäisillä kallioilla. Yleisesti ottaen, kaatumisia tapahtuu enemmän tauoilla ja jäälle mentäessä kuin luisteltaessa.

Luistelussa käytetään paljon teräviä esineitä. Naskalit, jääsauva ja itse luistimet saattavat olla kaaduttaessa vaarallisia joko itselle tai muille. Siksi on hyvä pitää etäisyyttä muihin luistelijoihin, ettei esimerkiksi kaadu suoraan sauvan kärkeen tai luistimen terän päälle. Naskaleissa on aina oltava teräsuojat.

Toiminta hätätapauksissa

Kaatumisten ja muidenkin riskitilanteiden varalta, retkelle on hyvä ottaa mukaan pieni ensiapupakkaus, jossa on ainakin sidetarpeita, tukisiteitä ja särkylääkkeitä.

Hätätapauksessa on soitettava viipymättä hätänumeroon 112. Retkiluistelijat liikkuvat enimmäkseen ruuhka-Suomen jäillä, joten apu on aina lähellä. Apu on ilmaista, vaikka paikalle lentäisi Medi-Helin helikopteri. Hätätapauksia ja yhteydenpitoa varten luisteluretken vetäjällä, ja usein muillakin luistelijoilla, on mukanaan kännykkä, joka on pakattu vesitiiviiseen koteloon. Kännykän akku on syytä ladata täyteen ennen retkeä, koska pakkanen heikentää akun tehoa.

Kuvat ovat Annamarin luisteluretken kuvia.

 

Toimikunnan vastuuhenkilö:
Annamari Öhberg puh. 0400 236 810
retkiluistelu@turunlatu.fi