Login

 

Uusimmat uutisotsikot

TurkuRastit 2017 Lue lisää...
Kuutamohiihto Latumajalle 27.2.2018 Lue lisää...
Elä-Majapäivä 2018 Lue lisää...
Talkoolaisinfo Lue lisää...
Hanki jäsen Lue lisää...
Aluetoiminnastako hyötyä? Lue lisää...
Turun Ladun pankki ja tilinumero vaihtuu Lue lisää...
Turku-Rasteista Lue lisää...
Terveisiä Rantapuistosta Lue lisää...
TurkuRastit Lue lisää...

Tulevia tapahtumia

Ti 26.12. Kinkunsulatuskävely
La 6.1. Loppiaispatikka Latumajalle
To 11.1. Talkoolaisinfo
Ma 15.1. Maanantai-illan sauvailu
Ti 16.1. Tiistai aamupäivän sauvailu
Ma 22.1. Maanantai-illan sauvailu
Ti 23.1. Tiistai aamupäivän sauvailu
Ti 23.1. ELÄ-MAJA päivä
Ma 29.1. Maanantai-illan sauvailu
Ti 30.1. Tiistai aamupäivän sauvailu

MENNEITÄ TAPAHTUMIA

Syysvaellus 2009
Abisko 14.8.-22.8.2009


Perjantai 14.8.

Taas oli Turun linja-autoasemalla melkoinen kuhina, kun Jalon bussia pakattiin ja Turussa halattavia riitti. Matkaan päästiin aikataulussa ja kahdeksan hengen pikkubussi starttasi ensimmäisenä matkaan. Mikko luotsasi ja kertoi aikatauluista mallikkaasti kokemuksella. Matkan teko sujui hyvin, muutama hirvi ja pöllö välillä kuskien sykettä nostivat.

Lauantaiaamulla klo 7 söimme mahtavan aamupalan Pellossa ja saimme tokkamme täysilukuiseksi kun oppaamme Ilpo liittyi porukkaan. Kiirunassa pidimme kunnon kahvipaussin ja katselimme malmikaupungin maisemia ja hukkakivivuoria.

Abiskoon saavuimme aikataulussa klo 13 aikoihin ja maisemat olivat mahtavat. Lumiläikkäiset tunturit ympäröivät meitä joka puolella, pilvet liikkuivat vauhdilla, välillä sataa tihutti ja sitten taas paistoi. Valot ja varjot vaihtelivat ja värjäsivät tunturit mitä moninaisimmin värein.

Jätimme päiväretkeläiset bussille ja lähdimme pikkuhiljaa kipuamaan ylöspäin noin 400 metristä 700 metriin. Matkaa kertyi noin kuusi kilometriä ja hikeä pukkasi jokaiselta. Maasto oli kuivaa ja vesi oli kortilla, onneksi maasta löytyi isoja maukkaita juolukoita ja variksen marjoja. Ilpo ja Pepe löysivät meille hyvän leiripaikan puron vierestä. Teltat pystytettiin vauhdilla ja rommivedet kiehumaan. Nuotiokin saatiin palamaan. Taunon ja Sepon porukatkin leiriytyivät näköetäisyydelle. Pieni iltalenkki oli vielä ohjelmassa ja loppuilta tulisteltiin nuotiolla.

Hienoa olla taas täällä porukalla, tunnelma oli odottava, koska reissu on vasta alussa. Illalla ja yöllä sadepisarat ropisivat teltan kattoon antaen hyvät unet.

Aamulla +10 astetta.

Annamari

Sunnuntai 16.8.

Aamu valkeni sateisena, mutta tyynenä. Aamutoimet sujuivat tottuneesti. Mieli oli kaikilla korkealla. Suuntana oli mennä läpi "Lapin portista", tunturit sen vierellä olivat nimeltään Cuonjachokka ja Nissoncorru. Lämminkuppi syötiin päivällä normaaliin tapaan. Ilma oli päivällä vaihteleva. Päivän kohokohdat olivat kolme joen ylitystä, joista viimeisin oli vaativin. Leiripaikka löytyi maisemallisesti hienosta paikasta alkuillasta. Iltatoimet sujuivat totutusti. Matkaa päivällä kertyi noin 16 kilometriä.

Kiitos kaikille hienosta päivästä.

Jorma

Maanantai 17.8.

Aamulla saimme herätä auringon paistaessa sisään telttaan. Eilisen päivän aikana aurinko ei juuri näyttäytynyt, mutta tänään se on valaissut päiväämme ja luonut myös iloista retkimieltä. Leiri saatiin purettua hyvän sään aikana ja pääsimme liikkeelle yhdeksän paikkeilla. Tarkoituksena oli nousta leirin takana olevaan rinteeseen polkua pitkin ja jatkaa matkaa tunturin rinnettä pitkin. Polku vaihtui nopeasti melko pelottavaksi nousuksi pitkin kivikkoa. Varsinainen extreme -vaellus tämä tuntui olevan.

Välillä reitti oli helppokulkuista tunturimaastoa, josta oli helppo noukkia mustikoita välipalaksi. Tänään on kävelty pitkin kivikoita, rämmitty suossa ja kuljettu tiheiden pajupusikoiden läpi. Aika rankkaa on ollut, mutta olemme toki päässeet ihailemaan monia tunturikasveja, joita Annamari ja Ilpo ovat meille ansiokkaasti ponganneet ja tunnistaneet.

Lounasta päästiin nauttimaan kivalla paikalla puron ääressä. Jussin, Ilpon ja Jorman keittiössä oli kukkia ja meillä muilla oli kätevästi juokseva vesi aivan käden ulottuvilla. Itämaisessa keittiössä valmistettiin thaikeittoa ja poronlihanmakuisia nuudeleita itämaisittain maustettuna. Ennen lounasta ehdittiin myös herkutella suolta löytyneillä muuraimilla.

Jos vaelluksen ensimmäisenä päivänä oli vesi kortilla, niin tänään puroja on ollut tiheästi matkan varrella. Kunnon polkua on ollut vaikea löytää. Suolla rämpimisen jälkeen löysimme merkatun polun paikan, mutta alle viidessä minuutissa polku katosi tiheään aluskasvillisuuteen.

Lounaan jälkeen matka kuitenkin jatkui omia polkuja pitkin ja yhtenä etappina ollut silta löytyi noin kolmen kilometrin päästä lounaspaikasta. Sillan vieressä ihailtiin hetki kosken kuohuja ja täytettiin vesipullot raikkaalla vedellä. Silta ylitettiin yksi kerrallaan ja Pirjo otti meistä muista ylittäjistä ahkerasti kuvia. Sillan jälkeen polku jatkui vasemmalle ja helpon alun jälkeen oltiin taas kivikossa. Pian kuitenkin päästiin avaraan ja helppoon maastoon, jossa kasvoi vain matalaa varvikkoa.

Ensimmäiseltä sillalta oli aikomuksena jatkaa vielä toiselle sillalle ja sen jälkeen vielä nousta ylös järven rannalle. Kunto kuitenkin taisi loppua, sillä päätimme laittaa leirin pystyyn tämän kohisevan kosken rannalle hieman ennen koskea ylittävää siltaa. Hyvä päätös!

Saimme teltat pystyyn ennen sadekuuroa ja pääsimme ensimmäistä kertaa kunnon iltapesulle koko vaelluksen aikana. Hyvää teki ja vesi oli varsin virkistävää. Kylpyhuoneessa oli tasainen lattia, hyvät pukeutumistilat; vain uima-allas puuttui, sillä virtaus oli liian voimakas uimiseen.

Päivällinen ja rommitoti on nautittu päivän päätteeksi ja istun täällä teltassa suojassa vedeltä ja tuulelta. Taidanpa vielä vetää takin päälle ja tuulihousut jalkaan ja liittyä muuhun porukkaan, joka iloisesti rupattelee ja nauraa tuossa teltan vieressä.

Illalla tehtiin vielä pieni lämmittelylenkki sillalle ja kavuttiin rinne ylös poroaitaukselle, jossa vähän juteltiin poroille tai pikemminkin röhkittiin.

Lenkin jälkeen olikin sopivan lämmin olo sukeltaa makuupussiin. Hienoa, että selvittiin kaikki hienosti tästä kenties ikimuistoisesta päivästä.

Elina

Tiistai 18.8.

Ilpo teki aamuherätyksen. Ilmoittaen aurinkoisesta säästä, lieneekö kysynyt sammakolta, koska ennuste piti paikkansa. Aamutoimien jälkeen olimme lähdössä kohti "Endast två beddarin" autiotupaa. Mäenreunalta vilkutti meille Jaskan porukka, olivat lähteneet ajoissa liikkeelle.

Reitti kulki kurua pitkin, mitä hienoimpien putousten kautta. Tunturikasvit kukoistivat kauniina kulkijan poluilla. Väittivät nähneensä ahman pesäkolon. Lieneekö tarua vai totta, mutta vierestä löytyi kuolleen poron luut.

Matka jatkui, lumiraja alkoi lähestyä, samoin eräkämppä "endast två beddar". Odotimme innolla oliko tuvalla pihvi ja ranskalaiset, olihan meillä kruunuja mukana. Tarjoilu oli lopetettu. Onneksi kokkikolmoset Ilpo ja Pertti paikalla, saimme keitetyt vedet ja teimme lounaspöperömme.

Osa porukasta lähti takaisin samaa reittiä leiriin, toiset taas jatkoivat Ilpon ohjauksessa kohti jäätikön reunaa. Joen ylitys meni hyvin Ilpon ja Pertin avustuksella. Ilona ja Tarja tekivät lumeen enkelin kuviot. Kivikkoisen taipaleen jälkeen oli kaksi järveä vierekkäin. Niiden takana loisti puhdas valkoinen lumirinne. Järvessä oli hienot lumiveistokset. Saimme hienoja valokuvia jäätiköstä.

Paluumatka sujui reippaasti ja turvallisesti. Leiripaikalla oli hieno vastaanotto, rommivedet lämmitettynä. Pesu kylpylä Abiskon kuohuissa antoi virkistävän olon. Annemari opasti illan päätteeksi Lapin kasvioppia.

Hyvä muistorikas retkeilypäivä. Lämpöasteita klo 20.30 +6

Pirjo

Keskiviikko 19.8.

Aamulla Ilpo-opas herätteli meitä seitsemän aikoihin. Yöllä oli ollut lämpöä vain 3astetta ja tunturit olivat täyttyneet lumesta. Aurinko hyväili meitä aamulla ja saimme kuivana leirin kasaan. Aamulla suunnitelmana oli lähteä kiipeämään Adnetjarro-tunturin itäpuolella oleville järville.

Lähdimme matkaan noin 0.05 pienten rinkansäätöjen jälkeen. Ylitimme Aliseatnu-joen jo tutuksi tullutta riippusiltaa pitkin. Enää ylitys ei tuntunut ollenkaan niin pahalta. Kiipesimme polkua pitkin poronvartijan -majalle ja mietimme uudelleen päivän reittiä. Koska oli kova tuuli ja saimme jo vähän rakeita niskaan, niin kaikki olimme sitä mieltä että ylös tuntureille on turha ruveta kiipeilemään. Valitsimme joen ja järvien rantaa kulkevan polun. Maasto oli vaihtelevaa välillä piukkaa ja mutaista pajukkoa ja välillä upeaa kuivaa kangasta. Myös ilma oli vaihtelevaa, välillä ihanaa auringonpaistetta ja välillä vettä ja rakeita. Muutaman tunnin vaellettuamme käännyimme katselemaan hetkeksi tunturimaisemaa, jota olimme taivaltaneet ja joka tämän päivän vaelluksen jälkeen on enää kauniina muistona mielessämme. Lounasta söimme noin 7 kilometrin päässä lähtöpaikasta ihanan järven rannalla auringon paisteessa. Kesken lounastauon alkoi taas sataa rakeita ja lähdimme reippaasti liikkeelle. Loppumatkasta kuljimme osittain pitkospuita pitkin, heti tuli tunnelma kuin olisimme Kuhankuonolla. Leiripaikan löysimme Ahpparjavrin rannalta, tuulisesta niemen kärjestä.

Päivällisen jälkeen Elina pukeutui kuupukuun ja lettukestin voivat alkaa. Suurkiitos letunpaistajille Pirjolle ja Pepelle, letut olivat herkullisia.

Illan aikana tuuli tyyntyi ja saimme nauttia mitä kauneimmasta auringonlaskusta, pilvettömältä taivaalta. Ennen nukkumaanmenoa pesukone hurahti vielä käyntiin ja sen jälkeen "good night" - sano ruattalainen.

kirjoitti Tarja, säesti Ilona

Torstai 20.8.

Tavalliseen tapaan heräilimme aamutoimiimme seitsemän aikoihin. Taivas oli pilvien peitossa, joskin tunturien laetkin olivat näkyvissä. Aamulla lämpötila lienee ollut pari astetta plussalla, joskin yöllä oli ollut pakkastakin, koska vesikassi oli jäähileen peitossa.

Tänäänkin matkaan lähdettiin yhdeksän kieppeillä Apphar-javrin rannasta pitkin polkua, joka melko pian yhtyi Kungsledeniin. Kungsledenilla oli vilkas retkeilijäliikenne, varsinkin vastaantulijoita, ennen Abiskojaurestugornaa, ehkä noin kuusikymmentä. Lounasta söimme klo 12 paikkeilla joen ylittävän riippusillan vieressä kohisevan kosken partaalla. Melko pian lounaan jälkeen saavuimme Abiskon nationalparkin sisäpuolella. Abiskojaurestugornaan saavuimme reippaan tunnin lounaan jälkeen. Paikka oli vähän pettymys, sillä odotettujen oluiden sijaan jouduimmekin tyytymään Coca-Colaan. Vain nopeimmille löytyi yksi tölkki mellanööliä.

Kaiken kukkuraksi Abiskojauressa alkoi vielä vähän sataa, joka kuitenkin meni nopeasti ohi. Abiskojauren jälkeen jatkoimme vielä reipasta marssia runsaat puoli tuntia ennen leirytymistä.

Kaiken kaikkiaan mukava retkipäivä. Jo keventynein repuin ja pitkospuin höystetyin helppokulkuisen polun myötä matkaa kertyi noin 12 -13 km.

Jussi

Perjantai 21.8.

Aamulla heräilimme jo ennen herätystä ja aloimme aamutoimilla auringonpaisteessa. Matkaan lähdimme tuttuun tapaan vähän ennen yhdeksää. Takit oli riisuttava jo ennen lähtöä ilman lämmettyä. Ystävämme itikat jäivät myös sinne metsään kaipaamaan meitä sekä poro toivotti meille myös "hyvää matkaa". Matkaan lähdettiin verkkaisesti Tarjan sairastuttua illalla. Aamulla olo oli jo parempi.

Taukoja pitäen ja Abiskojokea seuraten matka taittui kohti Abiskoa. Jussi pongasi joen rannalla kotkan, joka taisi olla katselemassa tyttöjä, jotka kaunistelivat itseään, kun oltiin lähestymässä sivistystä. Saavuimme leiripaikalle kahdentoista jälkeen. Pystytimme teltat ja nautimme lounaan. Pojatkin uskalsivat tässä vaiheessa käydä joessa pesulla. Sillä matka jatkui ilman rinkkoja kohti tunturihotellia. Tunnin ja vartin käveltyämme tulimme hotellille. Heti sinne päästyämme tuli tuttuja vastaan. Jussi ja Jorma pääsivät heidän kanssaan kauppaan ostamaan käsirasvaa ja nuotiomakkaraa. Muut menivät hotellille "kahville". Kahvit ja jäätelöt syötyämme oli palattava leirille. Takaisin tullessamme matkalle oli perustettu muutama "metsäpubi". Perillä oli sitten päivällisen aika.

Sen jälkeen aloimme virittämään nuotiota, Jussi ja Jorma olivat pilkkoneet puut. En tiedä, oliko puut vessasta vai pitkospuista. Nuotio saatiin syttymään ja sitten oli makkaran paiston aika. Annamari oli kaivanut lauluvihin esiin ja silloin alkoi nuotiolaulut soimaan. Laulut soivat niin hienosti, että saimme ranskalaisia ja mauritiuslaisia vieraita nuotiolle. Lauluissa soi iltanuotiolla, Maammelaulu sekä myös Nahkatakkinen tyttö. Nukkumaan lähdimme noin klo 23.

Nuotion palaessa ja laulun raikuessa ilta jäi ikimuistoisesti mieleemme.

Pertti

Lauantai 22.8.

Aamuherätys viiden aikoihin, osa oli jo kuitenkin ennen hereillä. Retken viimeinen taival odottaa jo edelliseltä päivältä tuttua reittiä myöten. Aamutoimet sujuivat leppoisasti mutta kuitenkin reippaasti. Pertin aamuliturgian jälkeen lähdimme matkaan. Katsoimme kuitenkin ettemme jättäneet iltanuotiolle käynnistämme mitään muuta merkkiä kuin sammuneet hiilet ja kasan valmiita halkaistuja puita.

Rauhallisella vauhdilla jatkoimme eteenpäin ja tullessamme riippusillalle "pitkämatkalaiset" menivät ohitsemme, heidän bussinsahan lähti jo 8.30. Abiskon tunturihotellissa saunat olivat jo lämpiämät, kun saavuimme. Siviilikassit linja-autosta ja sitten saunaan, pikkuhiljaa tulivat muutkin ryhmät tunturista perille.

Hieman ennen puolta päivää olimme valmiita lähtemään kohti Kiirunaa ja siitä sitten päivälliselle Tornioon. Ruokailimme pöydän vieressä istuen, olihan se vähän eri kuin istua maassa ja syödä samalla lusikalla koko viikon. Ajoimme rantatietä pitkin etelään, osa porukasta oli nukkunut käytävällä ja muut penkeillä. Turkuun saavuimme noin seitsemän aikoihin. Oli lähtöhalausten aika, erotaan ja tapaamme vielä valokuvaillassa Runosmäen nuorisotalolla.

Abiskon 2009 vaellus on takana, uusia retkiä suunnitellaan. Mukavat muistot tulvivat mieleen huolimatta sateisesta alkuviikosta, loppuviikolla sää oli kohtuullinen, varusteetkin ehtivät kuivumaan.

Kiitos mukavasta viikosta

Ilpo

Takaisin | Katso myös kuvat

 

 

webmaster@turunlatu.fi | Layout 2007 Aboa Ohjelmistot Ky | Viimeisin päivitys: 6.12.2017 19:22:49