MENNEITÄ TAPAHTUMIA
Tiistaimelontaa 2009
Tiistaiset melontaretket seuran vajalta lähivesille käynnistyivät vauhdilla. Osallistujien suuri määrä yllätti vetäjät.
Kaikille löydettiin kanootit, parhaat päältä ja loput varastohyllyiltä. Tästä myös suuret kiitokset meitä koko kesän
avustaneille reippaille vajavahdeille.
Suurin osa tiistaimelojista olivat lyhyen tai pitkä melontakurssin suorittaneita uusia ja innostuneita melojia. Vaikka kesän tiistaiset säät olivat
vaihtelevia, niin innostus melomiseen säilyi pitkälle syksyyn. Pientä tekniikan hiontaa alkukeväästä pyrittiin antamaan. Koko kesä
kuitenkin melottiin ”Kaveria ei jätetä” –periaatteella. Yksi kaatuminenkin Aurajokisuulla tapahtui. Se kuitenkin reskutettiin
tyylikkäästi ja turvallisesti ilman miestappiota.
Kaikki vuosien varrella tutuiksi tulleet saaret ja salmet kierrettiin. Vesi oli koko kesän korkealla, niinpä Papinsaaren viemäriputket jäivät
monelta korkkaamatta. Tiistaimelojat ovat aikaisemmin järjestäneet viikonloppumelontoja lähisaaristoon. Ne jäivät tänä kesänä
pelkästään ajatuksen asteelle. Samoin olemme kauden päätyttyä jatkaneet yhdessäoloa sunnuntai-kävelyillä. Toki vain
kerran kuussa. Jos intoa ja harrastusta riittää niin siitä vaan soittelemaan.
Lopuksi pieni omakohtainen positiivinen havainto kesän tiistaimelonnoista. Kun siellä keulilla pidin joskus jonkun mielestä liiankin kovaa matkavauhtia,
niin oli erittäin mukava kuunnella Teidän perässä melovien iloista sosiaalista puheen sorinaa. Ystävän sana on tuki, sillä
pysyy pystyssä suuremmassakin aallokossa. Ystävän sana myös kaikille muille virallisille ja epävirallisille vetäjille. Te teitte
kesän tiistaimelonnoista miellyttävän ja turvallisen melontatapahtuman.